Arvoisa puhemies Metsola,
ulkoministeri Lipavský ja Ukrainan suurlähettiläs Dibrova, hyvät naiset ja herrat.
Haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi nyt jo viidettä kertaa Turussa järjestettävään Eurooppa-foorumiin. – Eurooppa-foorumi on jälleen koonnut kolmen päivän ajaksi yhteen EU:n ja Suomen politiikan, talouden ja tutkimuksen kärkeä.
Tänä vuonna olemme koronavuosien jälkeen voineet taas avata osallistumista myös suurelle yleisölle sekä foorumin päätapahtumapaikoilla että Turun keskustan Hansakorttelissa perjantaina järjestettävän yleisötapahtuman muodossa. Tämä on hieno asia, sillä yksi foorumin tärkeimmistä tavoitteista on päättäjien, asiantuntijoiden ja yleisön välisen vuoropuhelun mahdollistaminen EU:hun ja Suomeen liittyvissä kysymyksissä.
Lämpimät kiitokseni kaikille tämän vuoden foorumin ohjelmaa tuottaville ja tapahtumaa organisoiville tahoille ja toimijoille. Meillä on ohjelmassa yli 30 ohjelmaosuutta ja yli 40 ohjelmajärjestäjää sekä lähes 200 huippupuhujaa. Foorumin toteutuminen on teidän sitoutumisenne ja työnne ansiota.
Samalla kun iloitsemme mahdollisuudesta kerääntyä jälleen yhteen, emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että tämä Eurooppa-foorumi järjestetään täysin uudenlaisessa tilanteessa. Sota on tullut Eurooppaan. Venäjän jo puoli vuotta jatkunut julma hyökkäyssota Ukrainaa ja sen kansalaisia kohtaan on kääntänyt Euroopan poliittisesti ja taloudellisesti uuteen asentoon. Sota haastaa eurooppalaisia perusarvoja: rauhaa, vapautta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia. Se vaikuttaa mitä mittavimmilla tavoilla Euroopan politiikkaan, talouteen ja energiahuoltoon – puhumattakaan sen tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä ja tuhosta.
Olemme astuneet uuteen aikaan, ja samalla, kun seisomme vankasti Ukrainan tukena, tarvitsemme myös yhä enemmän eurooppalaista yhtenäisyyttä sekä jaettua näkemystä siitä, mikä meitä eurooppalaisina yhdistää. Toivonkin, että nämä Eurooppa-foorumin keskustelut tarjoavat meille mahdollisuuden kohdata toisemme ja rakentaa yhteisestä suuntaamme. Etsiä Euroopan paikkaa uudenlaisessa maailmassa.
Kaupungeissa tehtävä työ on myös mitä suurimmissa määrin tulevaisuuden Eurooppaa ja maailmaa rakentavaa työtä. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä maailman väestöstä peräti 70 % tulee asumaan kaupungeissa. Pelkästään tämä luku kertoo, kuinka tärkeä paikka kaupungeilla on yhteiskunnallisen muutoksen veturina. Me kaupungit voimme yhdessä luoda toivon viestiä rohkealla toiminnallamme sekä kriisinkestävyyttä varautumisellamme. Olemme usein myös valtionhallintoa ketterämpiä kokeilemaan uutta. Lähellä kaupunkilaisten arkea toimivina tiedämme, että muutokset täytyy aina tehdä paitsi taloudellisesti ja ekologisesti, niin myös sosiaalisesti kestävin perustein.
Kaupungit ovatkin sekä globaalissa, että eurooppalaisessa kontekstissa jo viitoittaneet tietä muun muassa ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Uudenlaiset energiaratkaisut tulevatkin yhä tärkeämmiksi nyt, kun pyristelemme eroon fossiilisesta energiasta paitsi ilmaston, niin myös Venäjän hyökkäyssodan takia.
Haluan myös korostaa kaupunkien merkitystä demokratian ja ihmisoikeuksien vaalijoina. Maailmassa, joka toistuvasti uhkaa kyseenalaistaa ja asettaa perustuvanlaatuiset ihmisoikeudet neuvottelu- tai rajanvetokysymyksiksi, meidän tulee uskaltaa asettua vahvasti niiden puolustajiksi. Olenkin ollut iloinen huomatessani, että kaupungit ympäri maailman ovat ottaneet tämän puolustajan roolin myös niissä tilanteissa, kuin valtioiden ihmisoikeus- ja demokratiakehitys on ollut uhattuna.
Toivon, että uskallamme tänään ja huomenna käydä rohkeaa ja eteenpäin luotaavaa keskustelua Euroopasta ja eurooppalaisuudesta osana muuttuvaa maailmaa. Näillä ajatuksin, minun on ilo julistaa Eurooppa-foorumin Eurooppa-maailmassa- päivä avatuksi.
Comments